Gradutuloksia osa 2: Facebook-ryhmät karjalaisuuden väylinä ja muistin paikkoina

 

Haastattelin graduani varten neljää karjalaisjuurista henkilöä, joista kaksi asui ulkomailla ja kaksi Suomessa. Kolme heistä oli jäsenenä Facebookin Karjala-aiheisessa ryhmässä ja yksi heistä oli perustanut sellaisen. Heitä haastattelemalla halusin tuoda esiin yksilön näkökulman, kun taas Karjalan Liitto ry:n ja Karjalainen Nuorisoliitto ry:n sivuja tutkimalla nostin esille organisaatioiden näkökulman siihen, millaisena ilmiönä karjalaisuus näyttäytyi Facebookissa.

Haastateltavistani yksi ei kokenut karjalaisuutta itselleen tärkeäksi, mutta oli kuitenkin liittynyt ryhmään. Muille haastateltaville karjalaisuus oli tärkeä osa identiteettiä. Toisen siirtokarjalaispolven edustajat kokivat karjalaisidentiteetin olevan valinta, kolmannen sukupolven edustajat painottivat enemmän syntyperää. He myös kokivat selvemmin karjalaisen identiteettinsä vahvistuneen Facebook-ryhmien löytymisen myötä.

Karjala-aiheisilla ryhmillä oli haastateltavilleni erilaisia merkityksiä. Osa löysi ryhmät etsiessään tietoa edesmenneistä sukupolvista ja näiden kotipaikoista, jollekin joku tuttu vinkkasi kivasta ryhmästä. Ryhmän perustaja kertoi ajatelleensa sukulaislapsiaan ryhmäänsä perustaessaan.  Vaikka he eivät juuri nyt kokisikaan karjalaisuutta osaksi identiteettiään, kokemus voi iän myötä muuttua. Karjalaisryhmien välityksellä he voivat löytää väylän juurilleen. Facebookin karjalaisryhmät toimivat väylänä yksilölliselle tavalle ilmaista ja toteuttaa omaa karjalaisuuttaan. Kun liittyy jäseneksi ryhmään, pääsee osaksi virtuaalista karjalaista yhteisöä riippumatta maantieteellisestä sijainnista tai aikavyöhykkeestä. Ryhmät toimivat identiteetin ja kulttuurin kiinnisttymispisteinä.

Karjalaisuus näyttäytyi haastateltavieni mielestä Facebookissa elinvoimaisena. Erään haastateltavani sanoin:

    Kyl mun mielestäni on (elinvoimainen). Kun nois ryhmissä liikkuu niin kyl siel on jatkuvasti sellasia, jotka ovat nyt vasta tulleet näihin ryhmiin ja kertovat mistä isovanhemmat oli ja sellasia jotka kertoo et hän ei tiedä mitään muuta kuin et isoisä oli syntynyt tän nimisessä pitäjässä, et haluaisin saada jotain lisätietoa siitä. Kyl se mun mielestä näyttäytyy elinvoimaisena siellä ja edelleen se tavottaa sellasia ihmisiä, joille se on uusi asia ja tavallaan tuntematon, et se halu tietää, se on kyllä suuri. - Myrsky

Muistin paikkana

Karjala-aiheisiin ryhmiin tallennetaan valokuvia, muistoja, kertomuksia ja tietoa menneiltä ajoilta, mutta myös nykyajasta, esimerkiksi videoita äskettäisiltä kotiseutumatkoilta. Ryhmät toimivat myös karjalaisten muistin paikkoina. Videoiden ja valokuvien kautta he, jotka eivät syystä tai toisesta voi fyysisesti osallistua matkoille, voivat tehdä virtuaalisia kotiseutumatkoja. Ryhmät toimivat karjalaisjuuristen digitaalisena, kollektiivisena muistiyhteisönä, joka hyödyntää Internetin meta-arkisto-ominaisuutta. Muistin paikkoina ryhmät ottavat huomioon myös nuoremmat sukupolvet, jotka ovat kasvaneet Internetin aikakaudella.Omalta osaltaan gradunikin toimii yhtenä karjalaisten muistin paikkana.

Laitan tähän lopuksi valokuvan kotialbumistani. Se on isotätini koulukuva vuodelta 1923, Suvenmäen koulusta Raudusta.

 

Gradutuloksia osa 1: Karjalaisorganisaatiot Facebookissa

Kävin viime viikolla Karjalatalolla toimittamassa Karjalan Liitolle graduaineistoni. Hienoa, että Liitto otti ne säilytykseen! Samalla reissulla piipahdin talon alakerrassa olevassa SieMie-myymälässä ja ostin kuvassa näkyvän heijastimen. Hieno, eikö totta? Se pääsi samantien reppuun roikkumaan hyödyksi ja koristeeksi.

Takaisin graduun ja tuloksiin. Tutkin opinnäytteessäni, miltä karjalaisuus näyttää Facebookissa virallisesta näkökulmasta eli Karjalan Liitto ry:n ja Karjalainen Nuorisoliitto ry:n sivustoilla. Kumpikin organisaatio on aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa ja niiden Facebook-sivustoilta keräsin tutkielmani nk. valmiin aineiston. En tehnyt kuvakaappauksia, vaan luetteloin tekstimuotoon havainnoimani sisällön.

Analyysini tuloksena oli, että kyseiset karjalaisorganisaatiot representoivat karjalaisuutta symbolitasolla: sivuilta oli löydettävissä karjalaisuuden symboleita, kuten murre, piirakka ja käspaikka. Symbolitason ylittäviä, nykykulttuuria ja karjalaisuutta yhdisteleviä tapahtumia, havaitsin erityisesti Karjalaisen Nuorisoliiton Facebook-sivustolla, kuten esimerkiksi Rahvaan tanssiklubi feat. Karjalainen Nuorisoliitto tai Folk goes PRIDE. 

Mielestäni jo se, että karjalaiset organisaatiot ovat läsnä sosiaalisen median eri areenoilla, kuvastaa niiden ottamaa 2010-luvun digiloikkaa. Sanoma voi olla osin perinteinen, mutta käytetty väline moderni. Esimerkiksi Karjalan Liitto ry on vahvasti nykypäivässä ja hyödyntää digitaalisuutta. Tarkastelemani organisaatiot osaavat hyödyntää Facebookia yhteisöllisyyttä kanavoivana alustana, joka tarjoaa väylän modernille perinteensiirrolle.

Tutkimustulosteni perusteella karjalaisuus elää Facebookissa organisaatiotasolla paitsi vahvasti nykypäivässä myös ilmiönä. Karjalan Liitto ry:n itsensä laatima määritelmä ”kaikkien suomalaisten foorumista” on eteen- ja ulospäin suuntautuva kuvaus. Tutkielmani virallisen tiedon osuus koostui Karjalan Liitto ry:n ja Karjalainen Nuorisoliitto ry:n välittämästä osin perinteisen, osin uudistuvan ja ajanmukaisen karjalaisuuden kuvasta. Sosiaalinen media karjalaisuuden represennoinnin välineenä korostaakin uudistuvuutta ja nuorempien jälkipolvien huomioimista.