Tässä alla on 2000-luvulla tehtyjä karjalaisuutta tai Karjalaa koskevia opinnäytteitä, viimeisimmät ensin. Jos tutkimus tai tutkielma löytyy netistä, sitä pääsee lukemaan linkin kautta. Pro gradut eli maisterintutkielmat ja väitöskirjat ovat erillisinä luetteloina. Olen listannut tähän muitakin kuin perinteentutkimuksen alan opinnäytteitä. Päivitän listausta tässä matkan varrella.(Päivitetty 14.5.2019)
Väitöskirjat:
Neuvonen, Petri (2017): Linnoituksesta historialliseksi muistomerkiksi : Viipurin vanhakaupunki 1856-1939. Aalto-yliopisto.
Patronen, Outi (2017): Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818–1925. Helsingin yliopisto.
Riutamaa, Eeva (2016): Maan korvessa kulkevi - Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi. Turun yliopisto.
Savolainen, Ulla (2015): Muisteltu ja kirjoitettu evakkomatka. Tutkimus evakkolapsuuden muistelukerronnan poetiikasta. Helsingin yliopisto.
Ilonen, Anneli (2013): Rajan lapset: identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa. Lapin yliopisto.
Kananen, Heli (2010): Kontrolloitu sopeutuminen - ortodoksinen siirtoväki sotien jälkeisessä Ylä-Savossa (1946-1959). Jyväskylän yliopisto.
Fingerroos, Outi (2004): Haudatut muistot. Rituaalisen kuoleman merkitykset Kannaksen muistitiedossa. Turun yliopisto.
Timonen, Senni (2004). Minä, tila, tunne. Näkökulmia kalevalamittaiseen kansanlyriikkaan. Helsingin yliopisto.
Lisensiaatintyöt:
Lehtoväre, Jari (2013): Asevelvollisten koulutus Karjalan kannaksen sotatoimiyhtymissä jatkosodan aikana. Tampereen yliopisto
Pro gradu-tutkielmat:
Eronen, Mikko A. (2019): Karjalainen identiteetti ja kokemuksia Karjalan kotiseutumatkailusta – Tutkimus sukuni kolmannen polven karjalaisista. Itä-Suomen yliopisto.
Hyyryläinen, Pirja (2018): Digikunnailla. Karjalaisuus Facebook-ilmiönä. Jyväskylän yliopisto.
Makkonen Antti (2018): Karjalan kuvia: siirtokarjalaisten jälkeläisten tulkintoja 2010-luvun Karjala-kuvastosta. Jyväskylän yliopisto.
Rantala, Iida (2018): Siirtokarjalaisuus - Identiteetti, materiaalinen kulttuuri ja muistamisen muodot. Oulun yliopisto.
Salminen, Kosti (2018): Luovutettu Karjala ja kalevalaiset premissit: Olavi Paavolaisen Karjala - muistojen maan Karjala-retoriikka Chaïm Perelmanin argumentaatioteorian valossa. Tampereen yliopisto.
Kärkkäinen, Sinikka (2017): Paloja Karjalasta Itämeren pohjassa. Esineitä arkielämästä puisella purjelaivalla 1600- ja 1700-luvuilla. Turun yliopisto.
Melamies, Mikko (2017): Petsamolaisten etujärjestötoiminta Suomessa 1944–1953. Oulun yliopisto.
Alekseeva, Irma (2016): Vienankarjalan ymmärtäminen suomen kielen pohjalta. Jyväskylän yliopisto.
Palmujoki, Silja (2016): Muisteltu, menetetty kotiseutu. Etnografinen tutkimus evakkokarjalaisten yhteisöllisestä muistelusta. Helsingin yliopisto.
Tuovinen, Johanna (2016): "Nuoriso yhdistää maaseudun!" - Petsamon siirtolaisnuorten Raivaajalehti jälleenrakennuseetoksen representoijana. Lapin yliopisto.
Vartiainen, Minna (2016): 30-vuotta väestöhistoriallisen hakutietokannan tekoa. Karjala-tietokantasäätiön ylläpitämän Karjala-tietokannan digitaalisen tallennustyön eri vaiheet ja sen käytettävyys. Itä-Suomen yliopisto.
Pekkala, Eeva (2015): Karjala ja karjalaisuus lukiolaisten mielissä. Tutkimus joensuulaisten, mikkeliläisten ja kiuruvetisten lukiolaisten Karjala-käsityksistä. Itä-Suomen yliopisto.
Lemmetyinen, Anne-Mari (2015): Karjalankielen taival ei-alueelliseksi vähemmistökieleksi Suomessa. Pro gradu. Suomenkielen oppiaine. Itä-Suomen yliopisto.
Moshnikov, Ilia (2014): NUT-partisiipin variaatio Ilomantsin rajakarjalaismurteessa. Itä-Suomen yliopisto.
Partanen, Niko (2013): Kahden suomalais-ugrilaisen yhteisön kielenvaihdon vertailevaa tarkastelua: Tuuksa Karjalassa ja Koigort Komissa. Helsingin yliopisto.
Erkama, Emilia (2012): Kielelliset oikeudet Suomessa - kielilainsäädännön vaikutus uhanalaisten kielten elvytykseen. Helsingin yliopisto.
Jaatinen, Tanja (2012): Karjalaisuus, karjalainen käsityöperinne ja kulttuuriperintöopetus. Käsitöitä opettaneiden opettajien muistoja. Itä-Suomen yliopisto.
Massinen, Henna (2012): Yleis- ja erikoisgeminaatio Ilomantsin karjalankielisten siirtolaisten idiolekteissa. Itä-Suomen yliopisto.
Nikula, Heidi (2012): Siirtokarjalaisuus 2000-luvulla. Tutkimus karjalaisuuden merkityksestä siirtokarjalaisten kolmannessa polvessa. Tampereen yliopisto.
Prauda, Pia (2012): "Isänmaallista yhteydentuntoa syventämään". Siirtolaisiin kohdistuneet asenteet sanomalehti Ilkassa sekä Savon Sanomissa vuosina 1939-1945. Itä-Suomen yliopisto.
Pyykkönen, Santtu (2012): Karjala yli sukupolvien - Paikkaidentiteetin ylisukupolvinen siirtyminen. Tampereen yliopisto.
Saarinen, Mari (2012): Karjalan Sanomien rakentama karjalainen kansallisidentiteetti. Tampereen yliopisto.
Vatanen, Anu E. (2012): Siirtoväkitutkimuksen lähdekriittiset haasteet. Siirtoväen asuttaminen Kuusjärven kuntaan ja selvitys siirtoväen huolto-organisaation, rekisteröinnin ja henkikirjoituksen asiakirjalähteistä 1939-1949. Itä-Suomen yliopisto.
Markkinen, Tuomas (2011): Ilmatoiminnan johtaminen Karjalan kannaksen torjuntataisteluissa kesällä 1944. Maanpuolustuskorkeakoulu.
Palomäki, Antti (2011): Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen - Siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestäminen ja sen käänteentekevä vaikutus asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakentamiseen. Tampereen yliopisto.
Reijo, Anne (2011): Viestitoiminta Viipurinlahden ylimenohyökkäyksessä vuonna 1941. Maanpuolustuskorkeakoulu.
Talvitie, Juho (2011): Viipurinlahden taistelu 1944joint-operaation näkökulmasta tarkasteltuna. Maanpuolustuskorkeakoulu.
Uusitupa, Milla (2011): Avoimet persoonaviittaukset rajakarjalaismurteissa. Itä-Suomen yliopisto.
Furu, Leena (2010): Museoesineitä Itä-Karjalasta: Väinö Tuomaalan jatkosodan aikana keräämä esinekokoelma ja sen syntyhistoria. Helsingin yliopisto.
Takkinen, Nina (2010): Takaisin Karjalaan! Muistinpoliittinen näkökulma matkailumainontaan. Tampereen yliopisto.
Vatanen, Tiina (2010): Moitteetonta käytöstä sotatoimialueella? Suomalaissotilaiden seksuaalirikokset Karjalassa jatkosodan aikana 1941-44. Itä-Suomen yliopisto.
Hannonen, Anna (2009): Heimokansamme Itä-Karjalassa. Neljän suomalaisen sanomalehden välittämä kuva Itä-Karjalan väestöstä ja oloista jatkosodan vuosina 1941-1943. Jyväskylän yliopisto.
Lahdelma, Päivi (2009): Katkeransuloiset Karjalan kuvat. Kontekstualisoiva tutkimus Karjala-kuvateoksista 1940-1942. Turun yliopisto.
Kilpijoki, Taina (2008): Salmista Rauman seudulle ja Etelä-Savoon: rajakarjalaisen siirtoväen kielellinen sopeutuminen itä- ja länsimurteiden alueelle. Tampereen yliopisto.
Kivimäki, Antti (2008): Joukkojen siirtäminen Maaselän kannakselta Karjalankannakselle 1944. Maanpuolustuskorkeakoulu.
Latvala, Kristiina (2008): Sotasiirtolaisuuden kahdet kasvot. Siirtoväki ja siirtoviranomaiset inkerinsuomalaisten väestönsiirrossa Suomeen 1941-43 ja palautuksessa Neuvostoliittoon 1944-1945.Tampereen yliopisto.
Lehikoinen, Sanna (2008): Karjalaa vai suomea? Karjalan kielen säilymisestä suojärveläissyntyisillä siirtokarjalaisilla. Joensuun yliopisto.
Leskinen, Sanna (2008): Siellä koti, minne viedään. Inkeriläiset ja itäkarjalaiset lapset suomalaisissa yksityisperheissä 1941-1945 Valvontakomissiolle tammikuussa 1945 tehtyjen anomusten mukaan. Joensuun yliopisto.
Sampakoski, Tiina (2008): Evakkokarjalaisena Suomessa - Elämänkerrallinen tutkimus evakkokarjalaisista toisen maailmansodan jälkeen. Tampereen yliopisto.
Rautiainen, Mikko (2007): ”Sisaret tapaavat toisensa” Itä-Karjala ja Suur-Suomi-suunnitelmat neljässä suomalaisessa sanomalehdessä kesäkuusta joulukuuhun 1941. Joensuun yliopisto.
Laitala, Anssi (2006): "Suistamolta Pohjois-Savoon". Sotapoliisi ja ilmasuojelujoukot kuntaa evakuoimassa - Suistamon kunnan evakuoinnit ja väestönsiirrot viime sotien aikana. Joensuun yliopisto.
Sallasmaa, Kaisu (2005): Siirtokarjalaisten jälkipolvien identiteetti kotiseutukertomuksissa. Helsingin yliopisto.
Pasanen, Annika (2003): Kielipesä ja revitalisaatio. Karjalaisten ja inarinsaamelaisten kielipesätoiminta. Helsingin yliopisto.
Kananen, Heli (2002): Ortodoksina luterilaisten keskellä: siirtokarjalaisen ortodoksiväestön sopeutuminen Kiuruvedelle. Jyväskylän yliopisto.
Vakkila, Katriina (2002): Kielipolitiikka diskursseina. Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan ja sen suomalaisen selonteon analyysi. Jyväskylän yliopisto.
Kivistö, Jaakko (2000): Takaisin Karjalaan eli draaman myyttiset sisällöt ja niiden vaikutus. Tampereen yliopisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti